Mutapainia rhodokuopassa

Meille tuli tänne viime maanantaina uusi kämppis. 26-vuotias saksalaislyyli, jonka ennakko-odotuksiemme mukaan ristimme Hinkiksi. Hinkki on kunnollinen, tunnollinen ja pirtsakka - kaikin tavoin erinomainen opiskelijatyttö. Englantia ei voi mimmille puhua, kun ei sitä osaa. Meitä ei ilahduttanut uuden asukkaan saaminen tänne, koska olemme kaksin asuessamme muuttuneet ihan susilapsiksi tapoinemme ja ajanviettotapoinemme. Tuskinpa tosin on herkkua hänellekään hypätä tähän meidän liikkuvaan junaan. Toisaalta Hinkki pakenee Wörleinista jo keskiviikkoiltaisin, ja palaa vasta maanantaiaamuksi.

Viime viikolla pääsin "kokeilemaan siipiäni viherrakentajana", kun Norbert, alan ihminen, otti mut mukaansa Starnbergiin istutuspuuhiin. Ajettiin jonkun ökyrikkaan pihaan, johon käytiin istuttamassa iso puu. Kun on tarpeeksi rahaa, ei tarvitse odottaa puunkaan kasvamista, kun voi ostaa sen valmiiksi isokokoisena. Kaivettiin kuoppa (Norbert lähinnä, minä koristeena), tuikattiin puu sinne, täytettiin kuoppa ja istutettiin nurmikko ympärille. Kurkkasin sisään terassin ikkunoista, ja sillä tyypillä oli seinillä vanhan näköisiä öljymaalauksia ja kaiken maailman kullattuja juttuja. Ja olin taas varmaan ihan vaan vahingossa niin halvatun taitava, että tienasin 10€ tippiä, heh.

Me ollaan katsottu viime aikoina paljon leffoja. Norjalaisella on uusi, entistä nopeampi nettiyhteys, jolla olemme töllötelleet niin ganstaleffoja, Shrek 4:ää kuin Disney-klassikoita. Toisaalta viime viikolla työpäivät venyivät välillä 12-tuntisiksi, ja muutaman elokuvan ajan onkin tullut vedettyä sikeitä aika antaumuksella.

Lauantaina Norjalaisen porukoiden kyydillä ajeltiin ensin niiden kotiin Tutzingiin. Sieltä jatkoimme junalla Müncheniin. Münchenissä vietettiin iltaa tutulla poikaporukalla grillaillen. Tutustutimme heitä suomalaismusiikkiin, he tutustuttivat meitä makeaan popcorniin (hyi että!). Norjalaista sieppasi kaverinsa sotkuinen asunto, jossa meidän oli aluksi määrä yöpyä, joten hyppäsimme metroon ja kävimme toisen kaverin kanssa heittämässä kassimme tämän kämpälle (joka olikin oikein siisti). Kämpältä ajettiin metrolla kohti keskustaa, jossa pojat kävivät kiivasta väittelyä määränpäästämme. Käveltiin sit kuitenkin Marienplatzille, jossa saimme itsemme keploteltua sisään jollekin hiphop-klubille. Oli niin hyvää musiikkia, ja jorattiin tyrät rytkyen aamunkoittoon.

Sunnuntaina katsottiin Norjalaisen kaverilla Super Size Me sekä maailman noloin 2Fast 2Furious, ja saatiin hyvää lihakastiketta ja pastaa. Illalla seurattiin vielä, kun Saksa vei Australiaa 4-0, ja sen jälkeen me kolme matkustimme junalla takaisin Tutzingiin. Norjalaisen vanhemmilla on 3 ankkaa, joille oli keskeltä puutarhaa varattu näyttävä tunkio asuntoineen. Tuijotettiin niitä maanantaina about puoli päivää, kunnes lähdettiin käymään Starnberger Seellä Roseninsel -ruususaarella. Roseninselillä oli kaikki samat historialliset ruusut kuin Wörleinissakin, sekä paljon hanhia, joutsenia poikasineen ja sääskiä suut silmät täyteen.

Muuten, tässä ikkunalaudalla tietsikalla istuessani katselen, kun kollegat palailevat töihin television ääreltä Saksa-Serbia -pelin jälkeen. Saakohan muissa työpaikoissa kesken päivän vapaata jalkapallon takia?