There is this big party in Diessen

Eilen käytiin omin päin junalla Münchenissä. Sinne pääsee täältä lähijunalla noin tunnissa Bayerische Regiobahnilla. Rautatieasemalla joku ihana setä osasi englantia ja neuvoi meille, miten ostetaan junaliput automaatilla, ja päästiin onnellisesti junaan. Geltendorfin asemalla meidän piti vaihtaa junaa, ja huomattiin olevamme väärällä raiteella siinä vaiheessa kun Münchenin juna pysähtyi toisella raiteella. Juostiin äkkiä täpötäyteen junaan, joka lähtikin samantien liikkeelle.

Lauantaille osui hieno ilma, ja Münchenissä tarkeni hyvin tepastella pelkässä T-paidassa. Käytiin kaupoilla ja minulle mukaan tarttui keittokirja, yksi ihana lastenkirja sekä akuuttiin tarpeeseen vyö, hajuvettä ja kortteja. Ei ollut muuten vaikeuksia löytää toinen toistaan rumempia ja mauttomampia turistikortteja, ihanaa! Kuuden maissa lähdettiin junailemaan takaisin kohti Diesseniä, ja asemalta käveltiin kämpille turistikuvia napsien (Sari, ekat ”minä Diessenissä” -kuvat otettu!)

Illalla jalat oli muusina talsimisesta ja oltais varmaan vaan lörsöilty tietsikoilla voileipien kanssa, elleivät naapurin puolalaiset olisi tulleet pimpottelemaan ovikelloamme. Ne on siis tuossa tukun puolella työskenteleviä kaks-kolmekymppisiä mulleja, jotka olivat jo ekana iltanamme käyneet esittäytymässä ja uhanneet diskodiskolla ja partypartyilla. Puolalaiset kutsuivat meidät kämpälleen juomaan vodkaa ja mehua. Se niiden kämppä on muuten aika paljon kuppaisempi kuin tämä meidän lukaali, hahhaa! Opetettiin ne sanomaan ei, joo, joojoo, kippis, moi, Tuulia, heihei. Ne veivas samoja juttuja auttavalla englannillaan tunnista toiseen, mm. tilitystä puolalaisennakkoluuloista, ens viikon tulevista ”big partyista” Starnbergissa ja jostain niiden supermahtavasta gambialaisesta työkaverista.

Puolenyön aikaan pitkä shoppailupäivä ja yömyssyt alkoivat nukuttaa, ja me oltaisiin oltu jo ihan valmiita nukkumaan. Siinä vaiheessa puolalaiset alkoivat hinkua diskoon. Mä suhtauduin aika skeptisesti ajatukseen, että tässä tuppukylässä voisi mitään kotibileitä suurempaa diskoa olla, eihän me oltu nähty mitään sellaista keskustassa käydessämme! Ne seurasivat meitä kotiovelle ja mourusivat ja mankuivat niin kauan, että helvetti soikoon pakkohan se nyt oli käydä tsekkaamassa että millainen menomesta siellä on.

Ja olihan se. Ruokakaupan kupeessa, noin parinsadan metrin päässä meidän Wörlein Baumschulenista on 2-kerroksinen, ison kaksion kokoinen teinimesta nimeltä Sunset. Umts-umts-umts. Jurriset puolalaiset maksoivat meidät sisään ja tuikkasivat kaljat käteen. Jorattiin ysäriteknoa niiden kanssa about 5 minuuttia. Sitten me käytiin yläkerrassa, jossa oli 2 sohvaa, pöytä, nojatuoli ja kolme saksalaisteiniä. Lymyttiin yläkerrassa joku 15 min ja päätettiin poistua takavasemmalle. Ovella ohitettiin rakkaat ystävämme onnistuneesti ja lennettiin tuulen lailla kämpille ja suoraan sänkyyn nukkumaan. Et semmonen ol Diessenin disko, tyhjää parempi kuitenkin! :)